Ruutua ollaan aloiteltu tekemään lelupalkalla. Alkuun ruutuun meno oli aika epävarmaa, mutta koko ajan vauhtia alkaa olla enemmän ja kuollut lelukin kiinnostaa jo ok eikä tarvitse odotella aina mammaa leikittämään. Taistelutahtoa Novalta löytyy kiitettävästi, mutta yksin leikkiminen on aika tylsää… Seuraamista ollaan myös kokeiltu Sannan vinkistä pallopalkalla ja hyvin on toiminut. Koska Nop pyrkii vahvasti poikittamaan, niin palkka lentää taakse. Jääviin kokeillaan myös lelupalkkaa, kun se tuntuu olevaan mieleinen eikä silti kuppi mene nurin vaan keskittyminen säilyy. Tämänhetkinen hittilelu on narupallo (x 2, kun palautus ei vielä oikein luonnistu ).

Eilen kokeiltiin metallinoutoa Ojangossa ja alun ihmettelyn jälkeen  Nova toikin kapulaa ihan kivasti käteen, kun kyykin maantasossa. Se kyllä yrittää tässäkin liikkeessä aina alkuun leikkiä tyhmää, mutta ei mene läpi Sehän yritti myös luistaa perusasennosta ja seuraamisesta kun namit meni taskuun (“ma ei ummarra, ma tarvii herkkunami!”), mutta harjoituksia hetkellisesti helpottamalla ja naksuttimen avulla saatiin tyhmäilyt loppumaan.

Nemon metallinouto on myös edistynyt huimasti! Ollaan tehty jo ulkonakin (lämpimällä kapulalla naturally). Palautus tulee hitaalla laukalla tai ravilla, mutta verrattuna siihen, ettei Nep pari viikkoa sitten suostunut ottamaan koko kapulaa suuhun, niin valmiihko liike on huippujuttu Myös ruudun suhteen on tapahtunut edistystä, vaikkei olla sitä hetkeen otettukaan. Pallopalkalla mennään. Ihan täydestä matkasta ei ruutu tahdo aina löytyä, mutta parempaan päin. Liikkeen loppuosa on hyvä, kun Nemosta on superfantsua kaahata seuraamaan. Huvinsa kullakin

Mini-Nova näyttää mistä pikkubortsut on tehty.

Treeneissä oli tällä kertaa koutsina Karjalaisen Marika. Hätäisesti tehty ratapiirros linkkinä alla. Mittasuhteet eivät välttis päde.

Agirata12_2_2012

Alku meni meillä oikein säpäkästi. Nemppari haki A:n hyvin, sen kun törkkäsi sinne päin Mutta voi äh ja päh, kun kuvittelin ehtiväni ajan kanssa tekemään persjätön tai valssaamaan A:n jälkeen. No joo… Mutta ajatellaan positiivisesti eli A:n juoksukontaktit on erittäin nopeat Omalla ohjauksella sain ensin tönäistyä Nemon keppien kanssa linjassa olevaan putkeen. Tajusin vasta treenien jälkeen, että ekoille kepeille vienti jäi kyllä tosi kankeaksi, mutta sou not! Poispäinkäännöksellä Nep kääntyi nätisti kutosputkeen. Esteet 7-11 meni ongelmitta sisäkaarteesta ohjaten. A:n jälkeen takaaleikkaus ja lähetys aika kaukaa kasihypylle. Hypylle 12 luvassa oli ennakoiva valssi. Vähän kyllä valui käännös, mutta tajusin vasta jälkikäteen, että niin valuin itsekin, joten Nep vain myötäili.

Kepeille nro 14 menin vastaanottamaan oikealta puolelta. Ne menikin joka kerta hyvin ja jarrut toimi Nempparilla Väli putkesta kepeille oli tosi pitkä, joten vauhti oli kova. Hyvä Nep! Poispäinkäännös taas putkeen. Vienti seuraavalle hypylle olikin vähän haasteellinen, koska koiralla oli elämänsä tilaisuus livahtaa a) kepeille, b) takaakiertoon hypylle 16. Nemo lukitsi vaihtoehdon b muutamaan kertaan Aika isot korjausliikkeet sai tässä kohdin tehdä, kun toinen olisi niiiin kovasti halunnut tehdä hypyn toisin päin. Voi pientä! Loppusuorassa ei mitään ihmeellistä.

Yllättävän hyvin ollaan päästy aksatauon jälkeen samalle aaltopituudelle! Kontaktit toimii, vauhtia löytyy ja meisinki on hyvä.

Tässä todistusaineistoa pikkuhiljaa miehistyvästä Norpasta. Alkuun pari kunnon kuvaa ja loppukevennyksenä “making of” -osio, jossa kuviin on päätynyt myös stylistinä toiminut Nemo.

Käymme yhdessä ain <3

Suurimmat aivojumpat ollaan tehty pakkaspäivinä sisällä. Ajanvietteenä juusto-Kongit ovat olleet ykkösiä, kun niistä riittää puuhaa liukaskielisemmällekin yksilölle. “Resepti” kuuluu näin:

Laita rullattu juustoviipale Kongin sisään. Käytä mikrossa n. 10 s. tai niin kauan että juusto sulaa Kongin reunoille. Heivaa hetkeksi jääkaappiin/pakastimeen/ulos, että tulikuuma juustomössö jäähtyy. Tarjoile innokkaille karvakamuille

Treenipuolella ollaan keskitytty molempien kanssa erityisesti noutoihin. Nemon puukapulanouto on varsin jees sekä tasamaalla että hyppäämällä. Mutta sitten se metalli, voivoivoi… Kalkkunaleikkeleen suosiollisella avustuksella ollaan päästy jo varsin pitkälle eli Nemppari hakee ällökapulan ja tuo käteen. Eli eiköhän tämäkin tästä

Nova on kanniskellut sekä puisia että metallisia kapuloita. Ei varmaan edes tajua niiden eroa Norppa osaa jo hienosti tuoda käteen asti ja pari kertaa olen saanut perusasennonkin vahingossa. Pitoharjoituksia sivulla ollaan tehty myös. Vauhtinoutoja ollaankin tehty jo pidemmän aikaa pihalla lelupalkalla. Sisätreeneissä käytän nameja, ettei kierrokset nouse kaakkoon keskittymisen kustannuksella. Saan muuten vielä kapulasta päähän Koska Novalla on aika paha tavaroiden pureskelemisvimma päällä, niin noutoja tehdään lähinnä metskulla, ettei ala rouskuttelemaan kapuloita.

Huomenna Magic-pentueelle tulee täyteen jo seitsemän kuukautta! Onnea kahdeksikolle Luulen, että Novan korkeuskasvu alkaa pikkuhiljaa loppumaan. Massaa sen sijaan saa tulla useampi kilo, sillä viime punnituksessa painoa oli reilut 13 kiloa Korkeutta siis öpaut 50 cm eli kompakti pakkaus. Veikkaisin, että aikuispaino tulee olemaan 16-17 kg, katsotaan myöhemmin osuinko yhtään oikeaan

Kolmoshypyn jälkeen kääntyi melko hyvin A:lle, kunhan lähetin tarpeeksi kaukaa hypylle ja muistin liikkua. Nelos-A:n jälkeisen hypyn kaarrosta yritettiin pienennellä. Siihen tepsi parhaiten ennakoiva valssi varsin kaukaa ja terävästi. A:n ja putken erottelu toimi LOISTAVASTI.

Kepeillä pystyin irtaantumaan kivasti, kunhan muistin olla kääntämättä yläkroppaa poispäin. Kasikeppien jälkeen kokeiltiin sekä valssia (itse aina myöhässä, joten oli vähän palikkaohjausta) ja viskileikkausta. Tämä kohta jäi oikeastaan ainoaksi ei-niin-sujuvaksi kohdaksi, mutta ainakin esteet tuli suoritettua useampaan kertaan oikeassa järjestyksessä ja oikein päin

Puomin kontaktit olivat joka kerran tosi kivat. Ohjaus hypyltä 16 kepeille 17 onnistui näppärästi perussylkkärillä. Lopun välistävetohässäkkä meni parhaiten sisäkaarteesta ohjatessa. Pystyin irtaantumaan asemiin hyppyjen 2 ja 18 välimaastoon Nempparin ollessa kepeillä. Nemolla on edelleen turhan vahvana takaakierrot, joten en saanut olla yhtään myöhässä ohjauksessa (taaskaan). Lopun A-putki-ansassa ei ongelmia, hyvin haki A:n

(klikkaamalla  saa ratapiirrosta isommaksi)

Novakin on päässyt vähän aksailemaan. Norppa kääntyy luontaisesti tosi hienosti ja pehmeästi. Estehakuisuutta ja irtoamista olen kasvattanut lentävällä lelupalkalla, kun olen suurimmaksi osaksi yksin treenaillut. Toimii hyvin! Repii muutenkin lelua tarmokkaasti koko kropalla ja toki possukalle maistuu myös namit. Ei paineistu hallissa, vaikka viereisillä radoilla olisi haukkuvia koiria radalla. Uusia alustoja tms se ei edes huomaa, pieni putkiaivo <3 On edelleen hiljainen treenikaveri.

Olen varmaan jo aiemmin sanonut, että me tehdään Novan kanssa agilityä rennosti ja kohtuullisessa määrin pentuajan yli. Kesällä varmaan vasta tavoitteellisemmin ja luustokuvausten jälkeen aletaan nostelemaan hyppyjä maksikorkeuteen. Antaa kropan kasvaa rauhassa

Hypättiin pois Senaatintorin kohdalla ja otettiin parit perinteiset turistikuvat. Laitan jonkun räpsyn tännekin, kunhan muistan. Matka jatkui Esplanadin kautta Stockmannille. Stockallehan saa viedä koiria myös muille kuin eläinosastolle (paitsi ei tietysti Herkkuun tai Deliin). Oikaistiin hajuvesiosaston läpi eläin- ja urheilupuolelle. Nova olisi halunnut kaikki lelut ja herkut, mutta mitään se ei saanut Rapsuttelijoita riitti ja myös eräs myyjä ihastui pikkumieheen. Nova kyllä käyttäytyikin sievästi ja reippaasti.

Seuraavaksi talsittiin City-Käytävän läpi Rautatientorille ja Kaisaniemen puistoon. Pienen kuvausession jälkeen jäätiin odottelemaan kotiin vievää ratikkaa, jota saatiinkin odotella pitkään. Nähtävästi Senaatintorin lähellä oli ollut kolari tms. joten pari sporaa jäi tulematta. Parin tunnin kävelyn jälkeen Nova oli ihan sippi ja täysin kaput, joten paluumatka meni lahnana maaten, vaikka ratikka oli ihan tupaten täynnä. Kanssamatkustajaspurgu “tiesi”, että Nova on rodultaan “semmoinen lampaiden jahtaaja”

Nemo ei tällä kertaa päässyt mukaan, koska se on jo niin pro julkisten käyttäjä. Se on jopa omaksunut helsinkiläisille ominaisen “tuijotan ilmeettömänä ikkunasta ulos” -ilmeenkin Hirrrrween mukavaa liikkua yleisillä paikoilla mein hurttien kanssa, kun molemmat ottavat asiat rennosti. Tosi monet tunkevat varsin estottomasti kätensä kirsuun kiinni haisteltavaksi lupaa kysymättä, joten yhtään säpsyn tai omasta alueestaan tietoisen koiran kanssa olisi varmaan aika kammoa liikkua Helsingin julkisissa. Esimerkkinä holtittomasta käytöksestä eräs rouva otti kerran ratikassa yhtäkkiä Nemoa poskista kiinni ja mäjäytti pusun puikkiksen otsalle. A true WTF Kodak moment (Nemon reaktio oli lähinnä “Aha, okei, kaikkea sitä.”)

Tässä hienoja kuvia pikkuisten ekoilta treffeiltä. Kuvat: Juuso Kuparinen

Oot pieni, mutta aika Hurja!

Taklausyritys!

Kimppaspurtti

Mmmmm, ihana narulelu!

Itsetaklaus

Whiii, pallo!

Pieni hörökorva 6 kk <3

Ajattelin, että tuskinpa juniori osaa vielä hallita itseään kovinkaan hyvin, mutta vielä mitä! Tyyppi tasapainotteli pallon päällä kuin paraskin sirkuspuudeli Myös asennonvaihdot onnistuivat ekakertalaiselta hyvin. Nova suhtautui palloon niin reippaasti, että sai heti “isojen poikien” pallon eli korkeutta sillä taisi olla 65 cm. Hyvin silti pääsi hyppäämään päälle. Lähinnä itselle oli hankalaa pitää isoa palloa paikoillaan jalkojen välissä, kun olen niin lyhyt Noh, perslihakset ja reidet on olleet tänään vähän hellinä eli tietää tehneensä!

Nova keskittyi hienosti koko tunnin. Välillä ohjaajat joutuivat kunnolla huhkimaan ja koirat saivat levätä. Tehtiin mm. punnerruksia ja vatsalihaksia pallon päällä. Siksi aikaa laitoin Novan paikkamakuuseen ja rauhallisesti Norppa pysyi maassa, vaikka tilanne oli suht erikoinen meikän ähertäessä ties missä asennoissa Ilme oli tosin hämmentynyt WTF?! Mitä se mamma NYT oikein keksi? Että vinkiksi vaan paikkamakuuharjoitteluihin!

Nova oli illalla treenien jälkeen väsy ja kuulemma seuraavana päivänä voi olla pientä jäykkyyttä ja väsymystä. Ei kylläkään meillä, vaan normibailaus alkoi heti aamusta kun jäinkin kotiin lukemaan tenttiin Ensi viikolla uudestaan!

Päästiin Nemon kanssa agilityssä HSKH:n treeniryhmään, jossa on kakkos- ja kolmosluokan koirakoita. Tosi fantsua päästä vähän venähtäneen kesätauon jälkeen taas pomppimaan säännöllisesti! Voin muuten sanoa, että Nempparilla oli ekalla kerralla ihan hippasen energiaa Ja kun treenien teemana oli vielä haltuunotot monenmoisilla ansaesteillä, niin ei ehkä eka yritys mennyt ihan nollalla… Mutta lopputunnin meno alkoi jo muistuttamaan agilityä ja erittäin hauskaa oli pikku-ferrarin kanssa

Kaiken huippuna olen ollut tosi sitkeässä flunssassa uudesta vuodesta asti, joten treenailut on jääneet tosi vähiin. Henki pihisee jo pienelle mäennyppylälle noustessa, puuh. Lisäksi Nemo onnistui telomaan kannuskynnen viereisen anturansa, joten pikkukoira on nyt sairaslomalla rajuimmista jutuista niin kauan että haava menee umpeen. Nemppari on onneksi niin kiltti, että antaa olla siteen (liila, jossa sinisiä polka dotseja) paikoillaan ilman kauluria. Ulkona hyväksi on osoittautuneet Tappies-tossut, kun ne pysyy tikkujaloissakin hyvin paikoillaan. Ja loskakelillä neopreeni rules ok.

Loppuun vielä yleinen kasvukatsaus. Nova alkaa olla jo iso poika. Ikää on siis kokonaiset 6 kk. Painosta ei ole haisuakaan, mutta korkeutta on arviolta 47-48 cm.