Caloanderin koulutus ja alkutestingiä

Nemolle koitti sunnuntaina onnenpäivä: iltapäivä ja ilta aksaa mamman kanssa kahdestaan! Ensin vuorossa oli Caloanderin Jennan koulutus Ojangossa Etelä-Suomen Shelttien järkkäämänä. Tämmöistä rataa me sitten väännettiin:

Nepsulle tuntui leijeröinnit, triplaputkihommat ja muut olevan ihan piis of keik. Puomin kontaktilta lurjus meinasi useamman kerran lähteä livohkaan. Hypylle 17 (joka btw ei ollut yhtä kiltisti sivussa kuin kuvassa) kokeiltiin ensin sylkkäriä ja lopuksi myös niisto-persjättöä. Vimppa vaihtoehto salli pienoisen myöhästymisen putkikaahauksen jälkeen. Itse tieysti olin gasellinsäärilläni liidellyt tasan oikeaan paikkaan enkä yhtään myöhästellyt, kröhöm… Mutta kaikenkaikkiaan mahti koulutus ja Nemo oli hieno poika, joka irtosi hienosti esteille.

Jennan koulutuksen jälkeen siirryttiin yksi kenttä eteenpäin ja omiin viikkotreeneihin, tällä kertaa Marikan koutsauksessa. Marikan radalla oli myös leijeröintiharjoituksia, mutta suurin osa ajasta käytettiin käännösten pienentelyihin, taas Alussa oli tiukassa kasassa neljä hyppyä, joista pariin tehtiin takaakierto. Ei siis oikein tilaa jättiläiskaarroksille. Suurin syy löysiin käännöksiin löytyy taas itsestä, kun jään pönöttämään liian pitkäksi aikaa paikoilleen. Ja vielä kun sunnuntaina oli jo toinen koulutus alla, niin tennarit tuntuivat tosi raskailta. Mutta kesän tavoitteena on siis hinkata kaarroksia pienemmiksi

Novalla oli eilen HSKH:n agilityn alkeiskurssin testitilaisuus. Testaukset menivät Norpan osalta oikein hienosti, joten päästään siis maksikoirien ryhmään treenaamaan, jee! Testissä oli monta osa-aluetta. Luoksepäästävyys oli heti alkuun. Novalla jopa pysyi etutassut aluksi maassa Ei siis ongelmia sen suhteen, pusuja sateli. Sitten otettiin niin mukana kulkemista kuin luoksetuloakin useampaan otteeseen eri variaatioina. Yhdessä luoksetulossa annoin vain epämääräisen “oota siinä” -käskyn ja Nop meinasi hipsiä perään, mutta palautuksessa pysyi hienosti paikallaan. Myös muiden koirien ollessa kujana ympärillä luoksetulot onnistuivat. Häiriöseuraamiset, leikkiminen jne sujuivat ongelmitta. Nopsu on kiltti ja motivoitunut treenikaveri, ja niin se oli testissäkin Lopussa alkoi jo väsy painaa ja Nova pötkötteli tilaisuuden tullen kuraisella kentällä. Nähtiin kentällä myös Mikaela ja Taavi-sheltti, johon Nova rrrrrakastui, yiiih-yiiiih! Se raukka taitaa luulla olevansa itsekin pienenpieni sheltti, kun puikkonokat saavat aina riemun ylimmilleen. Eli mulla on siis vähän ylikasvanut sheltti ja tosi alikasvanut mali

Kesän treenisuunnitelmat on aika pitkälti lyöty lukkoon ja näyttää vahvasti siltä, että torstait menee klo 17-21 armaassa Ojangossa. Ensin oma koulutusryhmä, sitten Novan ALO-toko ja perään vielä agin alkeiskurssi. Puuh! Nemolle on luvassa tiistaisin Anne Kunnaksen ja Jenni Leppäsen 2-3-luokkalaisten ryhmässä aksaa ja SM-tokotreenailuja alkukesän ajan.

Monitoimimiesten treenailut

Tälle viikolle onkin mahtunut jos jonkinlaista aktiviteettia. Torstaina käytiin Ojangon ulkokentillä tokoilemassa ja vähän Novan kanssa myös aksailtiin. Nemon toko-ohjelmistossa oli ruutu, metallinouto ja luoksetulon pysäytykset. Ruutua ei olla taas hetkeen otettu ja sen huomasi. Aika läheltä piti lähettää, että Nep osasi hakeutua oikeaan paikkaan. Mutta sitten kun ainstaini taas hiffasi ruudun idean, niin meni huomattavan hyvin. Eka metallinouto tapahtui pitkin hampain ja ravilla. Toka ja kolmas olivat jo reippaammat. Nemon treenien huippuhetki oli luoksetulon pysärit, jotka olivat tosi säpäkät. Pari kertaa otin pallopalkalla pysäytyksen ja kerran läpijuoksun eteenpäin lentävällä pallolla. Vikaksi kokonainen liike.

Nopsukka pääsi ensin harjoittelemaan takaaleikkausta ja päällejuoksuja. Keinu käveltiin myös muutamaan kertaan ja palkkasin on-offista ja keinun pamahtaessa takaisin. Tokopuolella otettiin ruutua odottavalla lelulla (lelun paikantamisongelmia, pitää kokeilla kirkkaammalla lelulla), luoksetuloa ja seuraamista. Nova jaksoi kivasti keskittyä, vaikka oltiin juuri aksailtu

Perjantaina Nemo pääsi ensin Tamaran käsittelyyn eli fysioterapiaan. Nep oli hyvässä kunnossa ja erityisesti selkä oli erityiskiitosten arvoisessa kondiksessa. Pientä kireyttä hauiksessa ja lanteen alueella, mutta kaikenkaikkiaan terve kaveri. Seuraava tsekkaus syksyllä. Nemo oli jälleen kerran helppo ja rauhallinen asiakas

Illalla Nova pääsi vielä agiliitelemään (ollaanpas me ahkeria!) ja tokon vapaavuorolle. Oli huono keli, joten aksailtiin tällä kertaa sisällä. Suurempana teemana oli oikeastaan vain puomin on-offeilla pysyminen. Minimuuria Nova sai myös kokeilla ekan kerran. Pientä putkia ja hyppyjä sisältävää rataa tehtiin myös, mutta säästeltiin voimia vielä tokoa varten. Nova sai huilia autossa mun perustokoryhmän ajan. Vapaavuorolla otettiin ensin paikkamakuu. Kävin palkkaamassa minuutin kohdalla ja kehuin muutaman kerran. Peilin edessä otettiin pari seuraamispätkää, kun Sanna teki Saran kanssa vieressä juttuja. Parit onnistuneet luoksetulot ja liikkeestä maahanmenot. Pitäisi muistaa treenata maassa pysymistä, kun kovin helposti pompsahtaa istumaan. Nova keskittyi kivasti, vaikka ympärillä kanssakouluttajat tekivät vauhtiliikkeitä ja palkkailivat leluilla. Tykkään kyllä hirmuisesti treenata tutussa seurassa sikinsokin, että koirat tottuvat kaikenlaisiin häiriöihin samallakin kentällä.

Lauantaina vuorossa oli ID-jäljestystä Novan alkeiskurssin muodossa. Etsittävänä oli Viuhti-bc ja paikkana Viikin kampusalue eli häiriötä oli jonkin verran. Jälki oli tuore, reilu 400 metriä pitkä ja se oli Novan eka asfalttijälki. Alussa Nova hieman hämmentyi alkuhajusta ja hyöri jäljen alulla. Kuitenkin se lähti oikeaan suuntaan matkaan ja eka kulmakin meni reippaasti. Lumikasassa piti vähän pyörähtää Kulman jälkeen työskenteli tosi itsevarmasti ja reippaasti. Seuraava kulma meni pikkupolkua jyrkkää mäkeä ylös. Nova kävi tsekkaamassa 10 metriä ennen kulmaa mäen päällä, mutta päätti silti mennä vielä alas. Ylös mäkeä mentiin kaupunkilaisittain rappusia pitkin, jotka olivat vähän oikean kulman jälkeen. Ilmavainulla Nopsu pääsi takaisin jäljelle ja loppupätkä meni taas vauhdikkaasti. Sillä on kyllä edelleen hyvä meininki ja nenä tuntuu toimivan tarkasti. Itsevarmuuttakin tulee pikkuhiljaa yhä enemmän. Toivottavasti päästään nyt keväällä useammin jälkihommiin, kun ei enää kylmät kelitkään estä nuuskupuuhia

Sain Marialta meidän viimeviikkoisen hyppyradan videon. Kiitoksia kuvaamisesta! Tämä rata oli meidän nopein (etenemä 4.31 m/s), mutta videolta huomaa, että sekunteja voisi typistää monestakin kohtaa. Ja ohjaaja voisi opetella juoksemaan

9 kuukautta!

Myöhästyneet onnittelut eilen 9 kuukautta täyttäneelle pikkuherra-Norppaiselle ja pentuesisaruksille! Nova otti tässä kuussa pienen kasvuspurtin ja korkeutta on nyt reilu 51 cm ja painoa 16 kiloa.

Tässä ekaa päivää kotona. Novan mielestä kepin pitää olla Keppi eikä mikään hammastikku!

 

Ja tässä nuoren miehen luottavainen katse tulevaisuuteen.

Pääsiäiskisojen LUVAlliset yllärit

Nemon 8 kuukautta kestänyt agikisatauko on nyt ohi. Startattiin tänään Purinan Pääsiäiskisoissa kolmeen otteeseen, kaikilla radoilla tuomarina Anne Savioja. Katsotaan, jos jossain välissä saan äherrettyä tarkemmat starttikuvaukset, nyt ei enää ajatus oikein luista. Ratapiirrokset löytyy linkeistä.

Mutta summa summarum: kotiintuomisina saatiin kolme nollarataa, joista kaksi LUVAllisia Ihanneajat olivat tiukat ja keskimmäiseltä radalta tuli puomisipsuttelun takia yliaikaa (sij. 7/18). Ekalta radalta (hr) sijoitus 4/18 ja kolmannelta 2/17. Tyytyväisin radoista olen ekaan hyppyrataan. Oma meno tuntui tahmealta ja hitaalta, mutta tuloksissa oli silti etenemä 4.31 m/s eli hyvällä flow-radalla vitosen pintaan ei olisi mahdottomuus.

Buenoa näissä kisoissa oli pujottelu. Parilla radalla oli vähän vaativammat keppikulmat, joihin paahdettiin putkesta tai vastakkaiseen suuntaan osoittavalta hypyltä. Mutta näppärästi Nemo haki ne ja Krista kuuli Saviojan sanoneen ratahenkilölle, että Nepsu on viisas koira, kun osasi paikkailla mun kämmin vikan radan kepeillä Takaakierrot olivat myös ihan toimivat.

Nep peljästyi sunnuntain treeneissä jostain ihmeen syystä keinua, mikä ei ole ollenkaan sen tapaista. Epäilen, että käytin puomin käskyä keinulla ja Nemo pelästyi kun “maa lähtikin alta”, kun ainakaan lentokeinua ei treeneissä tullut… Kisoissa keinu x2 meni ihan ok, vähän hissuttelua. Sen sijaan ekan agiradan puomia Nepsu luuli keinuksi ja odotti koska se lähtee laskeutumaan. Eli puomi oli hiiidas. Tokalla agiradalla jo lähes normaali. Nämä kaksi menevät siis tehosyynin alle, kun koiralle on tosi epäreilua jos se ei tiedä mitä tuleman pitää. Onneksi Nemo on “asia on kuitattu lihapullalla” -tyyppinen treenikaveri, niin pysyviä ongelmia ei jääne kummittelemaan

Tässä kolmannen radan video:

Ekat SM-treenit ja kevätkuvia

Pitkänä perjantaina armas Hopealuoti starttasi jo aamutuimaan kohti Vantaata ja ekoja tokon SM-joukkuetreenejä. Sää oli kurja, vettä ja räntää vuoronperään. Mutta mikäpäs reippaita hskh:laisia lannistaisi Niin, paitsi itse duunari eli Nepsu oli vähän eri mieltä… Jo kotona se oli sitä mieltä, ettei nyt tarttis minnekään lähteä vaan nukkua lämpimässä, jookoskookos? Fiksu koira

Päivän liikkeiksi olin valinnut liikkeestä maahan, luoksetulon ja liikkeestä seisomisen ja liikkeet siis kisamaisesti. Erityisesti huomiota siirtymisiin, kun Nemo haahuilee helposti omiaan.

Liikkeestä maahan: “Öääähmgrhyöääh!”, sanoi Nemo kun maahan meni eli pientä vastarintaa havaittavissa Itse liike oli ok, mutta valitusvirret tuskin yhteistyöpisteitä nostaa.

Luoksetulo: No problemos.

Liikkeestä seisominen: Meni maahan, taas! Korjasin seisomaan ja toka yritys ok (etutassu ilmassa, märkää yök!). Käskymuutos odota –> odo testauksen alla, alustavat tulokset lupaavia.

Siirtymiset: Aluksi haahuilua ja Pia-tuomaria olisi pitänyt päästä moikkaamaan. Pyysin Sanna-liikkurilta jotain pientä paikkavenkslausta tms ja sitä saatiinkin Loppua kohden siirtymiset parani. Nemon kanssa siis ei ole mitään karkaamisongelmia tai muuta isompaa, mutta Camel Boots -miehenä Nep mielellään kuljeskelisi edellä ja siirtyisi omatoimisesti liikkurin osoittamaan paikkaan. Vähän voisi välissä tietysti kerjätä rapsutuksia liikkurilta tai tuomarilta, kun mammalla taas kestää!

Jos vielä loppuun heittäisi muutaman enemmän tai vähemmän keväisen kuvan. Ekat on Ojangosta ja vikat lähikalliolta. Aika paljon eroa lumen määrässä

 

 

 

 

Hikistä menoa hallilla

Viimeiset pari aksatreenikertaa ovat olleet oikein ekstrahikisiä. Sunnuntaina Anne oli tehnyt meille kunnon juoksuradan, joka hengästyttää vieläkin, puuh En millään enää onnistuu muistelemaan ratapiirrosta, joten ne treenit joudun kuittaamaan hieman yleisemmällä tasolla:

- Suurin sähellys tapahtui siirryttäessä mutkaputkesta puomin alla olleeseen putkeen. Nemolla tuli joku klikki aivoihin eikä se millään meinannut tajuta mennä tokaan putkeen vaan aina ohi. Ongelma oli, että tokan putken jälkeen minun olisi pitänyt olla lähettämässä koiraa takaakiertoon puomin toisella puolen, joten en voinut jäädä henkisesti työntelemään persuuksistakaan Pallopalkkauksella saatiin kohta menemään, ensin pelkät putket ja sitten radan osana. Aika jänskä klikki kyllä Nepsteriltä, kun yleensä sen kanssa ei tarvitse kieltoja miettiä

- Takaaleikkaus kepeillä toimii. Nemolle pitää antaa tilaa, muuten sujahtaa kakkosväliin. Poispäinkäännökset lukee jo aika hyvin.

- Puomin kontaktin kanssa epävarmuutta, jos olen paljon jäljessä eli lisää itsenäisyyttä tarvitaan. Puomin osaa hakea kivan itsenäisesti, ei ohijuoksuja vaikka olisin kaukanakin.

Eilen käytiin molempien kanssa Ojangossa omatoimitreeneissä. Nemo sai tehdä allaolevan radan, jossa oli paljon takaakiertoja, putki-puomi-erottelu, muutama ansaeste ja loppukaarroksen leijeröinti. Alussa pieniä ongelmia aiheutti pujottelu, kun kakkoseste oli ihanasti tyrkyllä. Hyvin helposti Nep siis luiskahti joko kakkosesteelle tai keppien kakkosväliin. Pujottelun jälkeen koiran näkökentässä oli vain iiiihana puomi, joten käskytys sai olla aika tiukkaa, että vitosen takaakierto onnistui. Ysiputkeen lähetys onnistui joka kerran, mutta sitten olinkin jo myöhässä työntämään kymppiesteelle, joka oli aika sivussa, kun taas keinu mukavasti tarjolla. Vikaan yritykseen olin tyytyväinen, kun Nemo ei joutunut hidastelemaan tai kyselemään suuntaa. Kepeille lähetys ok, hyvin luki. Esteiden 17-18 leijeröinti yllättävästi onnistui myös, tosin kaareva muoto helpotti kyllä.

Nova sai kokeilla ensin hyppyjä 1-3 (jätin odottamaan lähtöön) ja sitten mukaan otettiin vielä mutkaputki. Myös minirengasta minimies sai mennä muutaman kerran. Pitkästä aikaa mentiin myös puomi. Ei huimannut yläilmoissa Ihkauutena juttuna tutustuttiin keppeihin (4 kpl) ja verkkoihin. Muutaman kerran avitin pujottelun läpi, mutta sitten Nops tajusi jo hakea alun itse ja pujotella. Kyllä se oppii nopeasti!

Vielä en ota useampaan kuukauteen kokonaisia kontaktiesteitä tai pujottelua treenien osana, vaan ihan vain harvinaisina herkkuina Pentujen kontakti- ja keppikoulutuksesta on ollut viimeaikoina paljon juttua ja debattia. Osa tekee jo vuoden ikäisillä pennuilla kokonaisia ratoja pujotteluineen ja kontakteineen, kun taas osa säästelee kasvavaa luustoa.  Itse taidan kuulua ns. myöhäisherännäisiin, sillä jätän suosiolla niin rimojen noston kuin rankemmat esteetkin luustokuvausten jälkeiselle ajalle. Pienet tutustumisretket ovat silti minusta varsin jees, koska pennut suhtautuvat yleensä teiniangstailijoita mutkattomammin esim. puomille nousemiseen.

Teiniangstista tuli mieleen, että eipä meillä edelleenkään ole mitään mörköilyjä tai angstailuja näkynyt. Jalka nousee jo korkealle ja tyttöjen pissit kiinnostaa, mutta muuten meininki on samanlainen kuin ennenkin. Eilen piipahdettiin iltapissillä ex tempore läheisessä koirapuistossa, kun siellä näkyi olevan sopivankokoista seuraa. Nemon kanssa joskus nuorempana käytiin muutaman kerran puistoilemassa, mutta Novalle tämä oli eka kerta. Nova suhtautui aluksi hyvin nöyrästi ja rauhoittelevasti kanssapuistoilijoihin ja kiersi lähinnä ihmiset läpi rapsutusten toivossa. Mutta tosi nopeasti Nops hiffasi puistoilun edut ja kutsui leikkiin kokoisensa husky-labbismiksauksen. Juoksuleikit olivat molempien mielestä pop. Eräs isompi uros kävi vähän tsekkaamassa, että mikäs Nova on miehiään, mutta N. käyttäytyi hyvin korrektisti eikä lähtenyt pullisteluihin mukaan. Leppoisa kaveri

Muutama kuva tokotreeneistä

Laitan tännekin Kuparisen Juuson ottamia kuvia perjantain tokovuorolta. Kuvien ottamisen aikaan vuorossa oli paikkamakuu, joka suoritettiin juniorit, keski-ikäiset ja konkarit kauniisti samassa rivissä

 

Rivistä on helppoa bongata bortsut

 

 

 

“Mä vähän täs niinku keskityn”

Sunnuntaiaamu kuvin ja videoin

Nemo sai jäädä nukkumaan kisaväsymystä pois, kun me lähdettiin aamupissatusten jälkeen juniorin kanssa vielä kävelemään ilman sen suurempia suunitelmia. Oli nätti aurinkoinen ilma, joten otin kamerankin messiin. Mentiin Taivaskallion suunnalle kallioille löntystelemään. Tai Novaa ei voinut löntystelystä syyttää, kun se keskittyi lähinnä keppien rankaisemiseen ja päättömään kirmailuun

Novan luoksetulotaidot pääsivät testaukseen, kun kesken lenkin meidän luokse tupsahti nätti saksanpaimenkoiratyttö, joka jäi tuijottelemaan kymmenen metrin päähän Nopsua, joka taas nuuskutteli parinkymmenen metrin päässä minusta. Norppa tuli sievästi luokse kutsuttaessa ja siinä samassa saksalaistakin huhuiltiin ja se lähti emäntänsä luokse. Kohta nähtiin omistajan kanssa toisemme ja toki kehuttiin puolin ja toisin koirien luoksetuloja

 

Nuuh, nuuh!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rinta rottingilla

 

 

 

 

 

 

 

 

Käytiin myös Taivaskallion ilmatorjuntatykkejä pällistelemässä. Aurinko meni tässä vaiheessa jo pilveen.

 

 

 

 

 

 

Söpö kuravarvas keimailee

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tokoepikset Ojangossa

Tänään käytiin Nemonsterin kanssa katsastamassa, missä kunnossa ALO-hommat on talven löysäilyn jäljiltä. Ohjelmassa oli siis HSKH:n järkkäämät tokoepikset Vuokkoset Areenalla.

Kehitettävää löytyi, mutta täysi katastrofi ei koe sentäs ollut Kotiintuomisina saatiin ykköstulos (167,5 p.), vaikka liikkeestä seisominen meni nollille, kun Neps meni maahan.

Luoksepäästävyys: 10. Oikein kiva

Paikkamakuu: 10. Tooosi hieno. Ryhdikäs asento, ei löysäilyä, nuuskimista, ekalla alas ja ylös.

Hihnaseuraaminen: 8. Kontakti tippuili ja paikka välillä hakusessa. Lopussa Nemo sai hillittömän aivastelukohtauksen, tsuh tshuh vaan kuului Mulla hihna vain oikeassa kädessä eli pitäisi olla joko vasemmassa tai molemmissa.

Seuraaminen hihnatta: 8,5. Sama kuin yllä, ilman aivasteluja. Tosi kivoja pätkiä silti välissä. Juoksemista pitää treenata…

Liikkeestä maahan: 10. Vähän tsiigaili ympärilleen.

Luoksetulo: 9,5. Vauhdikas ja söpö Lopussa meni vähän pitkäksi ja perusasento hidas.

Liikkeestä seisominen: 0. Meni maahan. Mikälie aivopieru

Estehyppy: 10. Kaarros aikamoinen, mutta nenä pysyi esteen takana, niin ei mennyt pisteitä. Ei haukahdusta, jee

Kokonaisvaikutus: 9.

Liikkuroituja suorituksia ja kokeenomaisia tarvitaan kyllä enemmän, kun Nemo edelleen ottaa häiriötä ja se näkyi mm. seuraamisissa. Mutta  vire säilyi kivasti loppuun saakka Paikkamakuiden ja yksilösuoritusten välillä Nepsu kyllä vähän väsähti, olisinko temputtanut sitä liikaa odotellessa?

 

Viime viikon treenit

Männä viikolla oli aika löysä ohjelma, kun sunnuntain agitreenejäkään ei ollut Ojangossa järjestettyjen kisojen takia. Mutta itseksemme käytiin kerran treenaamassa agia ja tokoa ja perjantaina oli tietysti tokon vapaavuoro. Lauantaina käytiin juniorin kanssa fiilistelemässä agikisoissa ja tsemppaamassa kavereita ja kotona ollaan toki tehty myös. Eniten kotitreeneissä ollaan keskitytty Nemon tunnariopintoihin, jotka sujuvat hienosti! Mutta niistä ehkä myöhemmin lisää

Aksan omatoimivuorolla treenattiin Nemon kanssa keppejä ja niisto-persjättöjä. (En tällä kertaa jaksanut pahemmin editoida videoita, joten materiaalia ei ole leikattu ja välissä onkin esim. pitkiä pätkiä tyhjää kenttää. Sori!) Vähän laiskanoloista meininkiä puolin ja toisin. Niistoihin saatiin sentään vähän lisää täpäkkyyttä. Tällaisia tekniikkapläjäyksiä pitäisi ottaa useamminkin, kun perushommissakin löytyy aina hiottavaa Sir Nemon kanssa ollaan tutkailtu kisakalenteria yhdessä ja muutama startti onkin ensi kuussa luvassa. Enemmän aikaa kisailuun on sitten tokon SM-juttujen jälkeen kesäkuun puolesta välistä lähtien.

Myös Nova pääsi hurvittelemaan. Pikkumiehen päivän teemana oli jälleen kerran odottaminen, joka sujuukin jo aika hyvin! Kahdeksikkona takaakiertoja ja lähettämistä putkeen hypyn kautta ja toisin päin otettiin myös. Lopuksi kokeiltiin kylmiltään myös takaaleikkausta putkeen, joka alkuhäslinkien jälkeen jopa onnistui. Enempää ei tällä kertaa Nopsun kanssa hinkattu, kun se oli niin hienosti jaksanut keskittyä Palkkasin muuten sekaisin namilla ja lelulla ja kaikki sormet on edelleen tallella!

Nemo pääsi vielä lyhkäisiin tokotreeneihin. Videota niistäkin. Aluksi hinkattiin ALO-hyppyä, kun kaarros oikealle on aika iso. Onneksi Nep tykkää hypystä liikkeenä, niin sitä ei hinkkaaminen tunnu haittaavan. Tuntuu aika hassulta treenata uudelleen ALO-liikkeitä, mutta toisaalta ihan hauskaakin Ja toki pidetään treenit semmoisina, että hinkkaamisista olisi hyötyä myös ylemmissä luokissa. Tylsishyppelyn jälkeen Nep pääsi hyppynoudon pariin.  Nemo teki treenimäärään nähden liikkeen superhienosti. Ekalla heitolla vähän korjasi otettaan. Nopeampi liike voisi olla, mutta on se toki nytkin jo reipas ja innokas. Lopuksi Nemo sai palkinnoksi hyvästä työstä (ja vähästä haukkumisesta) parit perusnoudot. Ekan heitto kieri jonnekin tosi kauas, mutta hyvin Neps sen bongasi seinän vierestä. Toka ihan jees myös ja mikä tärkeintä, intoa piisaa. Olen ollut nyt tarkempi ja vaatinut Nemolta katsekontaktin ennen noutolupaa ja se onkin auttanut ennakointiin.

Perjantain vapaavuorolla pääsi taas molemmat hommiin. Nemo sai odotella seinän vieressä sen aikaa, kun liikkuroin Sannalle ja Almalle pari liikettä. Kiltisti odotteli. Pienien lämppien jälkeen Sanna vuorostaa liikkuroi meille ALO-seuraamiset, kun hihnaseuraamista ei olla otettu varmaan piirinmestisten jälkeen Palkka tuli vasta vapaana seuraamisen jälkeen. Heti kyllä huomasi, ettei olla keskitytty liikkuroituihin seuraamisiin, kun Nep keuli ainakin 10 cm. Pienellä koiralla sen vielä huomaa aika selkeästi Kaavio kulki hyppyesteen ja kartion välistä ja Nemo otti niistä vähän häiriötä. Myös seinää ja reunassa olleita agiesteitä lähestyttäessä kontakti herpaantui hetkeksi. Eli tähtäimenä on saada paikkaa vähän taaksepäin ja muistaa tehdä seuraamisia “päin seiniä” Mutta kokonaisuudessaan tykkään kyllä Nemon stailista, kun se on intopiukeana myös tämän liikkeen aikana ja välissä on myös teknisesti kivoja pätkiä. Kunnon koetreeniä saadaan tulevana lauantaina, kun mennään HSKH:n epävirallisiin tokokokeisiin. Seuraavat viralliset skabat on 5.5. Ojangossa, jonka jälkeen vuorossa onkin kesäkuun äsämmät.

Novan kanssa tehtiin itseksemme parit hypyt. Oikein innokas “ikäisensä näköinen” suoritus ja lähtee hyppyyn jo ilman apuja Seuraamisia taas sekapalkkauksella pitkin poikin kenttää muiden koirakoiden tehdessä ruutua yms. ympärillä. Keskittyminen erinomainen. Lopuksi paikkamakuu isojen koirien kanssa ja huomattavasti hankalampana kuin ollaan tähän mennessä tehty. Kerran Nova nousi moikkaamaan vieressä oman koiransa palkannutta Heidiä (“ai mulle nameja, jee!”), mutta ei me olla tuontasoista häiriötä vielä yhtään treenattukaan. Mutta muuten pysyi paikoillaan, kävin n. puolen minuutin välein palkkaamassa. Ylös-alas jumppaa pitää tehdä, kun Nopsu valahtaa maahan yhtä dynaamisesti kuin tiskirätti