• Luvassa koiruuksia -kauppa
  • Nemo
    • Nemon tuloksia
  • Nova
    • Novan tuloksia
  • Tulevia tapahtumia

Paimenpartio Nemo & Nova

~ Peltsun Gilkos-Suzuki ja Secretmoor´s Kind of Magic

Paimenpartio Nemo & Nova

Category Archives: PEKO

Raunioitunut sukukokous

01 sunnuntai Kes 2014

Posted by nemobloggaa in Kuvia, PEKO

≈ Jätä kommentti

Eilinen vietettiin (yllättävän) hyvässä säässä kotiraunioradalla. Treenattiin Tampereelta tulleen ID-jälkiryhmän kanssa, jossa mukana oli Novan kasvattaja Heidi äiti-Mantan ja sisko-Pennin kanssa. Penni oli ekan kerran raunioilla ja suoriutui uusista haasteista hienosti. Kyllä ne sisaruksiksi tunnistaa, ihan samoja eleitä ja ilmeitä. Käyttäytymisessäkin paljon samaa, vaikka Penni onkin pippurisempi painos veljestään 🙂 Lisäksi mukaan lähti täältä Helsingin päästä Johanna reippaiden heelerpoikien kanssa. Kiitokset kaikille hauskasta päivästä! Pitää ottaa uusiksi 🙂

Meille oli varattu sekä rauniorata että rakennusetsintätalo-Bomba koko päiväksi, joten pystyttiin jakaantumaan kahteen porukkaan ja siten saatiin tehtyä useampi kierros. Ja välissä toki kunnon evästauko 🙂 Lopuksi vielä ammuttiin niin Novalle, Pennille kuin Mantallekin ja kaikki ottivat ampumiset erittäin coolisti. Nemokin oli tottakai meiningeissä mukana piällysmiehenä, makkaravahtina ja leikkisetänä (ja piti senkin kanssa ottaa joku pikkutreeni, mutta unohtui – hupsista!).

 

”Wuhuu, nyt mennään!”

IMG_5230

 

 

 

 

 

 

”Heheh, raunioilla on kivaaa!”

 

IMG_5428

 

 

 

 

 

 

 

 

”Nuuh, nuuh, ei oo kyllä tuolla…”

IMG_5691

 

 

 

 

 

 

 

”Tuollaaaaah!”

IMG_5714

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Hngh, täältä pääsee vielä lähemmäksi… Ehkä…”

IMG_5724

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Täällä pelastuskoira-Nomps, onks kaikki okei?”

IMG_5730

 

 

 

 

 

 

 

”Sit jos sinä nakkii…?”

IMG_5702

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tasapainolautailua.

 

IMG_5778

 

 

 

 

 

 

 

 

Puuhkahäntä pystyssä kohti uusia seikkailuja!

IMG_5780

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei maha mittään, kivaa on ja kuola valuu 🙂

IMG_5748

 

 

 

 

 

 

 

 

Äitille hali ❤ Nova on edelleen Mantan lellipoju 🙂

IMG_5561

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pusipusi!

IMG_5555

 

 

 

 

 

 

 

 

Penni viilettää 🙂 

IMG_5543

 

 

 

 

 

 

 

 

Puuhkahäntä vol. 2.

IMG_5512

 

 

 

 

 

 

 

 

Virallinen potretti.

IMG_5625

Mikä kesä?

28 keskiviikko Tou 2014

Posted by nemobloggaa in Kuvia, PEKO, Yleisiä kuulumisia

≈ Jätä kommentti

Pari päivää sitten sanottiin, notta ”huh hellettä”, mutta nyt ollaan niinku ”missä villasukat”. Mutta eipä tuo mittään, säällä kuin säällä on hjuva fiilis päällä.

Kirjurilta pamahti polvi muutama viikko sitten, joten mitään karatepotkupitoista toimintaa ei olla päästy tekemään. Ja silti ollut taju kiire, kuis ny näin? Polvi teipattuna oon käynyt hortoilemassa mm. peko-treeneissä. Ollaan oltu hurjan reippaita ja tehty myös jälkeä ja esineruutua. Jäljellä totesin, että mitään apunameja on ihan turha laittaa, kun ne vaan nostaa liikaa ja nelivedon aivotoiminta lakkaa kokonaan 😀 Esineruutu on Novan mielestä hurjan hauskaa. Ja oikeastaan ohjaajastakin, kun ei tartte ite juosta 😉

Eilen mentiinkin semmoiseen paikkaan treenaamaan, että sus siunatkoon ja oksat pois! Paikkana nimittäin oli maailmanperintökohteemme (myös treeniryhmän vierailun jälkeen) Suomenlinna. Homman ideana oli partioida melkoisen isolla alueella. Meidän alue oli puolet Susisaaresta, lähtöpaikka Ehrensvärdin haudalta. Koska oltiin sairrraan nopeita, niin saatiin peräti kolme löytöä. Vettä vihmoi vaakatasossa, mutta se ei Nomppaa haitannut vaan se oli superhyperfiiliksissä. Niinkin fiiliksissä, että se päätti leiskauttaa parin metrin hypyn linnoituksen tokan kerroksen ikkuna-aukosta sisään… Onneksi siinä kohdin oli leveät ikkuna-laudat, koska pudotusta olisi ollut useampi metri. Lentoharjoittelua ja omatoimista ankkalammessa uimista lukuunottamatta reissu oli tosi onnistunut ja Suomenlinnasta näki ihan uudenlaisen puolen 🙂

Märkä pieni etsijä poseeraa ”kiven sisällä” Suokissa. 

 

Nova Suokissa

 

Hellekeleillä käytiin poikain kanssa kroolailemassa. Molemmathan on aikamoisia uimamaistereita, joten polskuttelu kuuluu jokakesäisiin vakioharrastuksiin. Itsekin uskalsin heittää talviturkin.

Nemppa suhtautuu myös uimiseen intohimoisella otteella. Miksi mennä veteen kun voi aina hypätä?

 

Nemo uimahyppy

 

Ja muistakaahan kaiken treenin ja hälinä keskellä relata ja katsella vaikka auringonlaskua. Nova näyttää mallia:

 

Nova

Eläimellistä äitienpäivää

11 sunnuntai Tou 2014

Posted by nemobloggaa in Kuvia, PEKO

≈ Jätä kommentti

Paljon onnitteluja Novan äidille Mantalle ja Nemon äippä Gildalle loistavien jälkikasvujen pakertamisesta 😀

Kirjuri käväisi aamusella oman pakertajansa luona kakuttelemassa, jonka jälkeen oli aika suunnata kohti Pakilan VPK:n järjestämään äitienpäivätapahtumaa, jossa Hepekon hälytysryhmä on mukana joka vuosi.

Aamulla sain puhelun, jossa kysyttiin josko voitaisiin osallistua Novan kanssa tottelevaisuusnäytökseen, kun sairastapauksen vuoksi oli koiravajetta. No miksipäs ei 🙂 Meidän tottisosuuteen kuului IPOR-luoksetulo eli jonkinlainen liikkestä istumisen, stoppiluoksetulon ja kaukokäskyjen yhdistelmä. Ikinä ei olla sitä tehty, mutta koska ollaan tokossa temppuratoja puuhailtu niin sen pohjalta mentiin. Nomppa suoriutui tehtävästään kunnialla ja teki jopa siistin eteenistumisen luoksariosuudessa. Tätä alettiin siis harkkaamaan BH:n jälkeen eli parissa viikossa ”kisakuntoon”, hyvä Nomps! Tottis- ja etsintänäytökset olivat päivän lopuksi, joten koirat saivat toimia aamupäivän rapsutuksen kohteina ja me ihmiset saimme vastailla peko- ja koira-aiheisiin kysymyksiin Hepekon ständillä.

Varsinaiseksi hittituotteeksi muodostui lasten (ja vähän aikuistenkin) keskuudessa pallon heittely innokkaalle mustavalkoiselle. Nova oli pallonsa kanssa varsin ”itseohjautuva”, se bongaili ständin läheisyydessä lapsia, joiden eteen se tiputti pallon ja vinkkasi silmällä, että ”you know what to do”. Palloa uskalsi jopa heittää pari koiria arkailevaa lapsosta, joten hienoa jos Nomppainen sai yhtään hälvennettyä koirakammoa 🙂  Kun kukaan ei tullut valittamaan, niin Nomppa sai hengata vapaana pallonsa kanssa, duuniliivit toki niskassa. Kyllä sai olla ylpeä pienestä herrasmiehestä, joka käyttäytyi korrektisti koko päivän. Välillä oli pakko pistää duunari pakkolomalle, kun sää oli varsin aurinkoinen ja kieli roikkui suusta. Novasta turhat lomautukset olivat toki täysin tarpeettomia ja se joko katseli angsti-ilmeellä omalta paikaltaan tai yritti vaivihkaa hipsiä takaisin hommiin.

Tässä kuvia päivän meiningeistä:

 

 

IMG_4001
IMG_3965
IMG_3952

 


IMG_4115
IMG_4226

 

IMG_4234

IMG_4270

Mikä boogie?

14 maanantai Huh 2014

Posted by nemobloggaa in Kuvia, PEKO, Terveys

≈ Jätä kommentti

Wazzzaap! Pikkuhiljaa alkaa kirjurin väitöskirjapaineet hellittämään, joten aikaa on runoilla ja reenailla. Kaikessa hiljaisuudessa ollaan puuhailtu toki vaikka mitä, pääosin peko-juttuja. Isoin uutinen lienee se, että pääsin kartturiksi aka apuohjaajaksi Hepeko:n hälytysryhmään. Huisin jännää ja kivaa! Tavoitteena toki on kouluttaa Novasta ja itsestä hälykoirakko, mutta se nyt ei sormia napsauttamalla valitettavasti tapahdu ja sillä välin on hyvä tutustua ensikäden Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan ilman koiraa. Kun suunnistuksessa ja viestiliikenteessä on ainakin itselle jo hirmusesti muistettavaa.

 

Pieni peko-koiran alku katselee luottavaisena tulevaisuuteen.

10171689_10153942693760640_669310847_n

 

 

 

 

 

 

 

 

Maastokausi on siis jo korkattu niin haun kuin raunioidenkin osalta. Lisäksi ollaan käyty partioimassa ja itse olen harjoitellut kartturina oloa. Mitään pahaa notkahdusta ei ole onneksi talven jäljiltä tapahtunut ja ollaan pystytty jatkamaan oikeastaan siitä mihin jäätiin. Haussa pitää kiinnittää huomiota pistojen suoruuteen, mutta ennakkoahdistuksesta huolimatta meno ei ole ollut niin ”kännistä” kuin kuvittelin sen olevan 😀 Intoa, vauhtia ja motivaatiotahan mustavalkoisella riittää, joten treenaaminen tuntuu tällä hetkellä oikein jouhevalta. Raunioilla ollaan panostettu umpipiiloihin ja tokihan pikkuapina on päässyt myös tekemään sitä, mitä se parhaiten osaa eli kiipeilemään hassuihin paikkoihin 🙂 Nomppainen onneksi liikkuu ja etsii ihan suvereenisti millä tahansa alustalla tai paikassa. Vielä kun saisi jostain hippasen itsesuojeluvaistoa 😛

Myös ampumistreenit on kuuluneet suunnitelmaan ja ollaankin paukuteltu niin tottiskentällä kuin kerran raunioillakin. PEKO-kokeissa ammutaan siis sekä tottiksessa että raunioilla ja homman voi hoitaa myös ysimillisellä, joka on vähän topakampiääninen kuin 6 mm starttipistooli. Tuomarista siis riippuu, kumpaan tarttuu. Novahan on äänivarma, joten ampumistreenit menee ihan normihäiriötreenien kategoriaan ja hyvä niin.

Jottei elo kävisi ihan tylsäksi, niin päästiinpä viime viikolla kokeilemaan hassunhauskaa miljöbaanaa. Ruotsalaisten kehittelemä temppurata niin ohjaajille kuin koirillekin oli yllättävän vaativa, mutta todellakin hauska. Me siis kiipeiltiin ryhmänä, toinen toistaan tarvittaessa avustaen, läpi/yli/ali mitä erilaisimpien esteiden ja materiaalien. Vähän semmoinen armeijahenkinen simputusrata koirien kera 😛

Tässä loppusuora eli ”kiehuvan öljyn” ylikävely itsetehtyä rataa pitkin. Jostain syystä olin ihan tyytyväinen, että Nova on vaan reilu 15 kiloinen 😉

 

10259026_10153977339930640_7852409754396485406_o

 

 

 

 

 

Paitsi että ollaan tutkittu omaa rataa uusista näkökulmista, kävästiin myös viikonloppuna ottamassa vauhtia Kuusankoskelta asti vieraaseen treeniporukkaan soluttautuen. Päivän ohjelmassa oli treenata niin ”kummitustalossa” eli hyljätyssä nelikerroksisessa viljasiilossa kuin raunioradallakin. Molemmat paikat osoittautuivat tosi mielenkiintoisiksi ja saatiin vedettyä mukavan haastavat treenit. Me tehtiin talotreeneistä varsin hankala aivotehtävä mm. välikattopiiloilla, joten rauniotreenit oli palauttelevat, vaikka tosin Nova oli edelleen kovin virtaisa ja varmaan erimieltä palauttelun tarpeellisuudesta. Mutta uudet maalimiehet ilmaistiin pontevasti eikä uudet paikatkaan haitanneet, mikä toki on pienelle pelastajaiselle tärkeä ominaisuus. Viljasiilo oli varsin jännä paikka (siis omasta mielestä), kun siellä ei ollut valoja, ikkunat oli muurattu umpeen ja kerroksiin johti vain jyrkät nitisevät rappuset. Piiloja oli tosi paljon ja kivasti myös erityyppisiä kuin ”meillä päin”. Hauskoja yksityiskohtia oli mm. ”pullomeri” eli tyhjiä muovipulloja täynnä olevat laarit, joiden yli koirien piti kauhoa, edellä mainitut välikattopiilot kerrosten väleissä ja huoneet, joihin koira pääsi vain verhotun koiranluukun kautta.

 

”Täällä pelastuskoira-Nomppa, onko rouvalla kaikki hyvin?”. Nova ilmaisee Kuusankosken raunioilla bunkkeripiilossa lymyillyttä maalimiestä.

10014114_10153990614130640_2380977218907378494_o

 

 

 

 

 

 

Nemokin pääsi treenaamaan samalla reissulla vähän hakua ja hengailemaan myös raunioradalle (tai siis juoksentelemaan intopiukkana sinne ja tänne).  Lopuksi Nemo sai etsiä elämänsä ekan makaavan maalimiehen bunkkerin katolta. Kylläpäs pikkumies jaksoi hyvin paikantaa hajun ja löysi etsinnän jälkeen myös tien katolle asti 🙂 Makaava asento sai Nemon hyvin huolestuneeksi ja se kiirehti katsomaan, että ”oothan sä hei kunnossa?” Nemppa on ollut nyt aikas hyvässä kondiksessa ja sen kyllä huomaa, kun pikkumustaa kiitää mm. raunioilla kuin vanhakin tekijä 🙂 Akupunktio on selkeesti hoitovasteeltaan paras vaihtoehto selkäjumeihin ja tällä hetkellä ihanteellisin piikitysväli on 2 kk.

 

Kiituri-Nemppa nauttii keväästä 🙂

1782480_10153942693750640_839205777_o

 

 

Normiviikko, ei mul mitään

24 maanantai Hel 2014

Posted by nemobloggaa in Nemon treenit, Novan treenit, PEKO

≈ Jätä kommentti

Toivepostaus Kirsiltä, tack! Pari vielä takataskussa, mutta lisää saa esittää 😀 Esittelyssä siis meidän normitreeniviikko. Tosin kulunut viikko nyt ei ihan täysin normi ole, mutta menkööt kun vanhojakaan ei jaksa muistella.

Maanantai: Rakennusetsintää Hertsikan pommisuojassa. Novalle mietintätehtäviä ja pimeitä käytäviä. Nemolle pieni pimeä käytävä ja laatikkolöytö 🙂

Tiistai: Rakennusetsintää Bombassa Herttoniemessä HSKH/Hepeko-seurassa. Uusia maalimiehiä, joskin hyvinkin tuttuja muiden lajien puolelta. Nompalle pari umpipiiloa (kaappia), joista yksi pimiässä kellarissa. Nemo pääsi ekan kerran yläkertaan kurvailemaan.

Keskiviikko: No olisko taas rakennusetsintää 😛 Bombassa viikkotreenit. Umppareita edelleen, nyt modattuna. Kaksi piiloa ihan lähekkäin ja vika pimeässä kellarissa. Nemolle pari maalia keskikerroksessa.

Torstai: Tokon voi-ryhmän kisaharkat. Kaverina ylienerginen mustavalkoinen, kun töissä meni myöhään ja kaappasin vaan koirat himasta lennosta. Tosin onnistumisiakin tuli, joten plussan puolelle jäätiin 🙂

Perjantai: Lepopäivä. Käytiin pellolla vaan juoksemassa.

Lauantai: Tuulin ja aussieiden kanssa tottistelemassa Viilarissa. Nova teki juoksuisen Helmin jälkeen, meinasi mennä nenä maahan useampaan kertaan. Hyppyeste oli jäiden keskellä, joten sitä ei pystytty käyttämään. Liikkeestä istumista, maahanmenoa, seuraamista, noutoa ja pari eteenmenoa oli ohjelmassa. Lisäksi vielä tikkaita, kun oli ”stoppiapua”.

Sunnuntai: Uuden paikan treenit Vantaalla. Rakennusetsintää suljetussa homekoulussa. Mustavalkoinen oli ääreishieno ja vailla itsesuojeluvaistoa 😛 Normi meno siis. Paitsi että tällä kertaa en pahemmin itse mokaillut 🙂

Paukuttelua (lis. video)

05 sunnuntai Tam 2014

Posted by nemobloggaa in PEKO, Yleisiä kuulumisia

≈ Jätä kommentti

Uusivuosi meidän hoodeilla meni sotamaisissa tunnelmissa. Tuntuu, että joka vuosi paukuttelijoita on enemmän heti meidän ikkunan alla puistossa ja että paukkuja kuuluu pidempään ja pidempään. Nähtiinpä, onneksi ikkunasta, maantasolla räjähtänyt jättiraketti n. 30 metrin päässä meiltä. Varmasti kamalaa paukkuaroilla, kun yhä vieläkin poksahtelee silloin tällöin 😦 Onneksi omat vaikkukorvat eivät olleet moksiskaan edes pahimman paukkeen aikana. Joku satunnaistäti tuli lenkillä jopa kehumaan, kuinka rauhallisesti pojjaat paukkeen ottivat. Vaikka ne onkin paukkuvarmoja, niin pahimman sotatilan aikana en niitä ulos vie. Mielestäni vastuulliseen koiranpitoon kuuluu, ettei vie niitä tilanteisiin, jossa loukkaantuminen olisi todennäköistä. Äänivarmuuden voi testata myös sisätiloissa, kun ikkunalasit helisee iloisten tulitusten tahdissa…

Uudenvuoden aaton ”juhlintaa”. Party on!

1545961_10153642249195640_1398124480_n

Novan kanssa ollaan tehty myös ekat paukuttelutreenit peko-kokeita ajatellen. Kuten oli oletettavaa, se ei moisille pikkupoksautuksille viitsi korvaansa lotkauttaa 🙂 Alla videonpätkää ampumisista, toivottavasti toimii Dropboxin kautta linkitettynä.

https://www.dropbox.com/sc/kn9di76091kprpt/V5vIl_xUIm

Varsin hassu ollut tämä talvi, kun on päässyt treenailemaan ulkona tokon, kettiksen ja haun parissa. Ollaanpa me menossa vielä raunioillekin. Me gusta! ”Oikea” treenaaminen on maistunut varsin makoisalta Nompan sairasloman jäljiltä. Osan opitusta Nomppa on iloisesti unohtanut, mutta onneksi kertauskin on hauskaa. Ja mm. kettisesteiden kanssa ollaan jopa edistytty. Nova on turhankin innostunut (kaikenlaisista) esteistä, joten maltista on yritetty saada valttia, ettei paikat mene koheltaessa rikki.

Kun tuo Dropbox näyttää ainakin itselle linkit kiltisti, niin lisään tähän vielä toisen pikkuvideon Novan tikkaiden suorittamisesta. Vikalla puolalla jarrunami, joka tuntuisi toimivan hyvin. Ilmeestä näkee, että kierroksia on edelleen runsain mitoin, mutta jonkinlainen tolkku sentään jo mukana 😉

https://www.dropbox.com/sc/ehpxz1z5hh6zlc0/ZiQq6yUN_k

Nemokin on päässyt harrastamaan ketteryyttä. Pikkumies on ihan fiiliksissä, vaikka silläkään ei älyn valo aina loista kovin pitkälle 😀 Innovatiivisuutta kuitenkin riittää, kuten allaoleva kuva mielenkiintoisesta merkin suorittamisesta osoittaa:

1535582_10153633533700640_1557205416_n

Pikkumusta radalla

25 maanantai Mar 2013

Posted by nemobloggaa in Kuvia, Nemon treenit, PEKO, Terveys

≈ Jätä kommentti

Nemo on päässyt tuuraamaan korvavaivaista Novaa treeneihin. Novasta sen verran, että jouduin hakemaan sille toisen kipulääkekuurin, kun ekan loputtua alkoi korvan kuopsutus heti uudestaan. Viikon verran vielä lisäksi antilooppikuuri päällänsä, mutta jospa tämä tästä…

Viime viikolla Nemppainen kävi superpalloilemassa heviykkösten tokotreeneissä. Lisäksi käytiin partioimassa peko-ryhmän kanssa. Partiointikeikka oli kyllä huippu, kun Nemo singahti tassu lipalla hommiin kuin kunnon pelastuskoira konsanaan. Ikinä ei siis olla käyty partioimassa, mutta kai se sitten ymmärsi puhutut ohjeet 😀 Kolme ukkoa oli kadoksissa ja kolme me toki löydettiinkin. Pikkumies joutui tarkentamaan hajuja pariin otteeseen aika pitkään, mutta sinnikkäästi se jaksoi zoomailla ja könytä takiaispuskien (huoh) läpi.

Edellisviikon sunnuntaina käytiin Etelä-Suomen Shelttien kanssa raunioradalla. Tosi reippaita shetlantilaisia oli taas messissä ja muutenkin onnistunut päivä Eino-myrskyn jälkipuhureista huolimatta. Olin varannut Nemollekin ihan oikean treenipaikan. Nemppainen on vaan kerran käynyt raunioilla tallustelemassa, mutta nyt se pääsi kunnolla hommiin. Ja kylläpäs se oli fiiliksissä, vaikka intoa olikin paikkapaikoin enemmän kuin järkeä 😀 Nemon mielestä peko-toiminnassa yhdistyy kaikki oleellinen: juokseminen, herkut ja ihmisten palvonta (siis tottakai niin päin, että ihmiset palvoo kapteenia).

Tässä hovikuvaaja-Satun otoksia rauniopäivän tunnelmista:

 

Pieni koira, iiiso tiilikasa. Selkeesti jo lihapullapalkka mielessä.

IMG_2478

 

 

 

 

 

 

Ja taas mennään… Nemo ihastui kovin kuvassa näkyvään ”miniruutuun” ja kävi useampaan kertaan seisomassa kehysten sisällä 😀

IMG_2481(1)

 

 

 

 

 

 

Omistajakin ehti vihdoin paikalle 😉

IMG_2486

 

 

 

 

 

 

Alkukiihdytys.

IMG_2496

 

 

 

 

 

 

 

Tarkentaa, tarkentaa! Maalimies kivipaaden alla tunnelissa.

IMG_2498(1)

 

 

Raunioilla on hyvä olla, ei huolet paina, ei rasitu polla

12 tiistai Mar 2013

Posted by nemobloggaa in Kuvia, PEKO

≈ Jätä kommentti

Viime viikonloppu meni reissaten Itä-Suomeen ja takaisin. Luvassa oli tutustumista Imatran ja Lappeenrannan raunioratoihin treeniryhmän kanssa. Lisäksi käytiin poikain kanssa tutustumassa Suomen sotahistoriaan Miehikkälässä ja Immolassa. Ja ehkä ehdittiin vähän parantaa maailmaakin ja nukkua aikas minimaalisesti 😉 Asusteltiin Ukonlinna-hostellissa, joka osoittautui mainettaan paremmaksi, rauhalliseksi paikaksi aivan loistavalla paikalla Imatran keskustan lähellä. Kesällä se varmaan on rauhattomampi, mutta nyt siellä oli vaan kolme venäläistä meidän lisäksi.  Mulla oli molemmat karvakaverit mukana ja onneksi ei tarvinnut hävetä niiden käytöstä 😉 Oltiin treenikaverin kyydillä liikenteessä ja Nova matkusti takapaksissa sulassa sovussa rottweilerpojan kanssa. Nemo sai matkustaa paraatipaikalla sylissä, kun takapenkin täytti ”ihan pari laukkua”.  Kyllä oli leso pikkumies! Pojat viihtyivät reissussa ja uni maittoi kaikille vieraassakin ympäristössä. Vähän meinasi tulla hikiahdistus 80 cm laverilla, kun bodyguardit eivät väistyneet hetkeksikään lattialle. Oli niin turvaisaa että.

Viikonloppu meni muilta osin aivan loistavasti, paitsi Nova-raukka sai elämänsä ekan korvatulehduksen. Valitettavasti vielä väli/sisäkorvaan eli pikkuisella oli varmasti tosi kurja olo vaikkei se oloaan valittanutkaan 😦 Eläinlääkärissäkin Nomppa oli niin kiltti, vaikka silmistä näki, ettei otoskooppi korvassa tuntunut kovinkaan kivalta. Nuolaisi vielä lääkäritätiäkin pahoittelevasti, ”Sori, että oon kipee”. Kolmen viikon antibioottikuuri (+ kipulääkekuuri) siis Nomppaisella edessä ja treeneistä taas vapaata. Höh ja pöh.

Tässä vielä kuvituksellisia näkökulmia viikonloppuun:

 

Miehikkälän Salpalinja-museolla. Lintukoirat löysivät Sotkan 😉

IMG_1550

 

 

 

 

 

 

 

”Ei riemulla ole rajaa, kun on mieleltään vajaa”. Striking a pose in Imatra.

IMG_1621

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuolla se on! Nomppainen työskentelee Imatran radalla.

IMG_1817

 

 

 

 

 

 

 

Ei jumankauta, tuolla luukussakin on joku!

IMG_1829

 

 

 

 

 

 

 

Lammassaaressa aamulenkillä.

IMG_2055

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Imatran beivats tsiigailee auringonnousua.

IMG_2146

 

 

 

 

 

 

 

Ja kökö kööri Lappeenrannan radalla. Kuvanottohetkellä alkoi satamaan ja tuulemaan. Minuutti tämän jälkeen paistoi aurinko ja taustalle piirtyi sateenkaari 😀

IMG_2239

Käpykylän syksyä

04 maanantai Mar 2013

Posted by nemobloggaa in PEKO, Terveys, Toko, Yleisiä kuulumisia

≈ Jätä kommentti

Kirjoitellaans taas tällekin puolelle jotain, vaikkei meille mitään ihmeellistä kuulukaan. Nemo on edelleen selkäjumitoipilas, tosin aikalailla jo oma päällepäsmäröivä ihana itsensä 🙂 Loppukuusta ollaan menossa Anu-Saikku Bäckströmin kanssa jutustelemaan ja ottamaan uusintakuvat niin lonkista kuin selästäkin. Siihen asti elellään suht hiljaksiin eli pitkiä remmilenkkejä, ei riehumista Novan tai muiden junttapullien kanssa tai kunnon treenejä. Törmäysvapaita kavereita otetaan edelleen pelto/metsälenkeille vastaan.

Novan kanssa ollaan hakuiltu ja käyty rakennusetsinnöissä ja raunioilla. Nomppainen on kyllä niin hieno peko-koira. Yllätyn melkein joka kerta uudestaan, kuinka sitkeä, kestävä ja toimintakykyinen treenikaveri mulla onkaan 🙂 Nätti naama kätkee taakseen ihan oikean työkoiran. Vauhtia ja vaarallisia tilanteitakin on puupää onnistunut itselleen aiheuttamaan, mutta kaikesta ollaan selvitty onneksi sydämentykytyksillä. Koska uskon, että Novalla riittää potentiaalia ja asennetta hälytyskoiraksi asti, olen pikkuhiljaa alkanut kouluttamaan myös itseäni mm. ensiapuvalmiuksien osalta. Tie tulee varmasti olemaan omalta osalta pitkä ja kivinen, mutta tsemppi on kova 🙂 Onneksi on mahtavan kannustava ja aktiivinen treeniryhmä. Ei nähtävästi saada tarpeeksi toistemme tyhmistä jutuista sitten millään, joten suunnitelmissa on lähteä tulevana viikonloppuna itärajan tuntumaan raunioratavierailuille. Katsotaan, jos kamerakin haluaisi lähteä sille reissulle mukaan.

Tokon puolella olen ”kaukomasiksessa”. Inhottavaa nillittää kaukojen tekniikoiden suhteen, mutta pakko se vaan on 🙂 Nomppa on ollut tokoillessa ihan hurjapää, hyvä ettei silmät tipahda päästä 😀 Nyt vaan pitäisi taikoa jostain lisää aikaa, että saataisiin kaukot kuntoon ja päästäisiin voivottelemaan.

Aktiiviviikonloppu

14 maanantai Lok 2013

Posted by nemobloggaa in Kuvia, PEKO, Yleisiä kuulumisia

≈ Jätä kommentti

Viikonloppuna oli hieno syksyinen sää, joten tulikin reippailtua ulkoilmassa ihan kunnolla. Lauantai alkoi leikkisetä-Nemon omalla hetkellä, kun Nemppainen pääsi rallattelemaan pellolle pienen Toivo-collien kanssa. Trikkipojilla oli tosi hauskaa (etenkin kun kukaan ei jyrännyt päälle vaan sai juosta ja juosta) ja Nemokin taas vaihteeksi taantui muutaman vuoden 😀

 

1374186_10153320508490640_327658791_n

 

 

 

 

 

 

 

 

IMG_1099

 

 

 

 

 

 

Seuraavaksi koko kööri suuntasi Haltialan pelloille. Yllättävän vähän porukkaa liikkeellä. Käveltiin eka joen vartta pellonreunassa ja lopuksi koukattiin vielä arboretumin kautta.

 

Poseeraustuokio jokireitillä

1379763_10153320931250640_356408553_n

 

 

 

 

 

 

 

 

Sunnuntaina vuorossa oli Etelä-Suomen Shelttien rauniopäivä. Tosi reippaita shelttisiä ja innokkaita ohjaajia. Kiitokset kaikille ja erityisesti Satulle hienoista kuvista! Päivän aikana muisti taas jälleen kerran, kuinka monipuolisia nuo pikkupaimenet taas ovatkaan 🙂 Ja kuten kuvista näkyy, mukana oli tottakai myös pieni mustavalkoinen soluttautuja. Nova pääsi eka ihan demokoirailemaan ja suoriutuikin kahden maalimiehen ”urakastaan” kunnialla, vaikka puhurituuli pölläyttelikin hajuja ties minne. Mutta kun Nomppa etsii, niin se myös löytää 🙂

 

Nova menee…

IMG_1993

 

 

 

 

 

 

Ja Nova tulee…

 

IMG_1982

 

 

 

 

 

 

Siellä se menee, ei oo paljon äitiä ikävä

IMG_2218

 

 

 

 

 

IMG_2208 IMG_2201

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja tottakai Nemokin pääsi fiilistelemään. Nemppahan ei ole koskaan ollut raunioilla (paitsi kerjäämässä huomiota treenikavereilta parkkipaikalla). Nemo oli hyvin innoissaan ja erittäin tosissaan uudesta pestistä. Ei haitannut uudet alustat, vaan Nemppa paineli menemään kuin paraskin peko-koira 😀 Pitää siis ottaa kapteeni mukaan uudemmankin kerran! Otettiin vielä suht varovaisesti, vaikka sen Nempan selkä alkaakin olla jo paljon parempi. Ja käytöksestäkin toki huomaa, että vanhan kunnon pikkupoliisi is back ❤

 

Tiilikasoissa oli kiva surffata

IMG_2175

 

 

 

 

 

 

Hankalat alustat my ass! T: Kukkulan kuningas

IMG_2159

 

 

 

 

 

 

Aina on silti aikaa poseerata 😉

IMG_2163

← Older posts

Info

Tämä on Nemo-sheltin ja Nova-bordercollien kuulumis- ja kuvablogi. Kirjurina toimii Jenni, kolmikymppinen biologian alan tohtorisnainen Helsingistä. Koirahommien lisäksi viihdyn kameran takana ja puhisemassa kuntosalilla ja tanssitunneilla.

Jos haluat lukea treeneistämme, pyydä kutsua lukemaan treeniblogiamme osoitteessa: http://paimenpartiotreenaa.wordpress.com.

Yhteyden saa sähköpostin kautta: paimenpartio [at] gmail.com.

Toivottavasti viihdyt blogissa!

Ethän käytä kuvia tai tekstejä ilman lupaani.

Etsi sivustolta

Linkit

  • Carita, Onni-partis ja Hurja-bc
  • Charlotte, Sandy- ja Monni-borderit
  • Covateco-bordercolliet (Novan isän kasvattaja)
  • Etelä-Suomen sheltit
  • Etsijäkoiraliitto
  • Eve ja Eventually-bordercolliet
  • Hakunilan seudun koiraharrastajat (HSKH)
  • Heidi ja Secretmoor´s-bordercolliet (Novan emä ja kasvattaja)
  • Heidi, Ossi- ja Papu-tollerit
  • Heli ja Sheldream´s-sheltit
  • Helsingin etsintä- ja pelastuskoirat (HEPeKo)
  • Hyvinkään koiraurheilukeskus
  • Jenni ja bortsut
  • Jonna, Edi- ja Primo-bordercolliet (Novan isä)
  • Koirakoulu Kompassi
  • Krista ja Viuhti-bc (salasanasuojattu)
  • Laura ja Roihu-sheltti
  • Maija, Luka-bolognese ja Nuuti-bc (Novan veli)
  • Mira ja Duunarin-bordercolliet ja göötit
  • Mirva ja Rocky (Novan veli)
  • Murren Murkina
  • Mustan Magian bordercolliet
  • Mustan Magian Piski (Novan isänisä)
  • Nea, Maisa- ja Ripa-aussiet ja Tellu-amcockeri
  • Nemon vanha blogi
  • Nova ja Tito-bc (Piskin poika)
  • Peltsun kennel (Nemon kasvattaja)
  • Pia, Zack-bordecollie (Novan setä) + Merlin ja pikku-Ruu
  • Sanna ja Dreamoor-bordercolliet
  • Sanna, Nadi-belgi ja Pira-bc (Novan sisko)
  • Sara, Selma ja Hups
  • Sari ja Ramses-sheltti
  • Satu, Nati- ja Java-sheltit
  • Serica´s-bordercolliet (Novan emän kasvattaja)
  • Sporttikoirahalli
  • Suomen bordercolliet ja australiankelpiet ry
  • Working bordercollie club

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Paimenpartio Nemo & Nova
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Paimenpartio Nemo & Nova
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...