Paljon onnitteluja Novan äidille Mantalle ja Nemon äippä Gildalle loistavien jälkikasvujen pakertamisesta 😀
Kirjuri käväisi aamusella oman pakertajansa luona kakuttelemassa, jonka jälkeen oli aika suunnata kohti Pakilan VPK:n järjestämään äitienpäivätapahtumaa, jossa Hepekon hälytysryhmä on mukana joka vuosi.
Aamulla sain puhelun, jossa kysyttiin josko voitaisiin osallistua Novan kanssa tottelevaisuusnäytökseen, kun sairastapauksen vuoksi oli koiravajetta. No miksipäs ei 🙂 Meidän tottisosuuteen kuului IPOR-luoksetulo eli jonkinlainen liikkestä istumisen, stoppiluoksetulon ja kaukokäskyjen yhdistelmä. Ikinä ei olla sitä tehty, mutta koska ollaan tokossa temppuratoja puuhailtu niin sen pohjalta mentiin. Nomppa suoriutui tehtävästään kunnialla ja teki jopa siistin eteenistumisen luoksariosuudessa. Tätä alettiin siis harkkaamaan BH:n jälkeen eli parissa viikossa ”kisakuntoon”, hyvä Nomps! Tottis- ja etsintänäytökset olivat päivän lopuksi, joten koirat saivat toimia aamupäivän rapsutuksen kohteina ja me ihmiset saimme vastailla peko- ja koira-aiheisiin kysymyksiin Hepekon ständillä.
Varsinaiseksi hittituotteeksi muodostui lasten (ja vähän aikuistenkin) keskuudessa pallon heittely innokkaalle mustavalkoiselle. Nova oli pallonsa kanssa varsin ”itseohjautuva”, se bongaili ständin läheisyydessä lapsia, joiden eteen se tiputti pallon ja vinkkasi silmällä, että ”you know what to do”. Palloa uskalsi jopa heittää pari koiria arkailevaa lapsosta, joten hienoa jos Nomppainen sai yhtään hälvennettyä koirakammoa 🙂 Kun kukaan ei tullut valittamaan, niin Nomppa sai hengata vapaana pallonsa kanssa, duuniliivit toki niskassa. Kyllä sai olla ylpeä pienestä herrasmiehestä, joka käyttäytyi korrektisti koko päivän. Välillä oli pakko pistää duunari pakkolomalle, kun sää oli varsin aurinkoinen ja kieli roikkui suusta. Novasta turhat lomautukset olivat toki täysin tarpeettomia ja se joko katseli angsti-ilmeellä omalta paikaltaan tai yritti vaivihkaa hipsiä takaisin hommiin.
Tässä kuvia päivän meiningeistä:
Paimenpartio Nemo & Nova 